Sadun viemää – esittelyssä Satupäivän suojelija Sinikka Sokka

Satupäivän suojelija, näyttelijä Sinikka Sokka istui alas ideoimaan Satupäivää ja kertoi samalla omasta historiastaan satujen parissa. Kahvikupin ääressä paljastui, että jo koulussa luokkatoverit nimesivät Sinikan Satutäti-Topeliukseksi, ja että sadut ovat yhä keskeisessä roolissa näyttelijän elämässä.

Salasanat_yhteystiedotSatupäivää vietettiin nykyisessä muodossaan ensimmäistä kertaa joulukuussa 2008, jolloin se järjestettiin osana Suomen Teatterit ry:n lastenteatterikampanjaa. Sadun juhlapäivälle päätettiin pyytää oma suojelija, joka toimisi tapahtuman kasvoina ja veisi eteenpäin sen sanomaa satujen tärkeydestä. Sinikka oli itseoikeutettu valinta tehtävään sillä hän on tehnyt työtä satujen parissa koko pitkän uransa ajan. Sinikka otti Satupäivän siipiensä suojaan seitsemän vuotta sitten ja on ollut mukana tapahtuman toteuttamisessa siitä lähtien – tänä vuonna hän esimerkiksi osallistuu Satupäivään lukemalla satuja ja johtamalla satuhahmojen paraatia kaupungilla.

Sinikka kertoo, että sadut ovat aina olleet hänelle tärkeitä. Esimerkiksi koulun käsityötunneilla nuori Sinikka ei ollut erityisen innostunut kädentaidoista. Hoksaavainen opettaja antoikin tämän viettää käsityötunnit toisin – villasukkien kutomisen sijasta hän sai luvan lukea satuja luokkatovereilleen näiden kutoessa ja sai siitä hyvästä itselleen kutsumanimen Satutäti-Topelius.

Sadut eivät kadonneet Sinikan elämästä aikuistumisenkaan myötä. Hän esimerkiksi ideoi ja toteutti Pikku Kakkoseen kolme vuotta kestäneen, 35-osaisen Grimmin sadut -ohjelmasarjan. Ohjelmassa Sinikka sekä kertoi tarinat että esitti niiden kaikki roolit ja hän pitää kokonaisuutta yhtenä päätöistään. Viime vuonna Satutäti-Topelius puolestaan palasi juurilleen lukemalla Topeliuksen klassikkoteoksen Lukemisia lapsille kahdeksantuntiseksi äänikirjaksi.

Tarinat ovat olleet tärkeä osa Sinikan uraa, mutta ne värittävät myös näyttelijän vapaa-aikaa, sillä hän käy säännöllisesti kertomassa satuja vanhuksille Käpyrinteen palvelutalossa. Alun perin sadut ovat olleet kaikille kuuluvaa suullista perinnettä, mutta nykyään sadut ja tarinat mielletään lähinnä lapsille suunnatuiksi. Vanhusten parissa tekemänsä lukutyön yhteydessä Sinikka kuitenkin kertoo ymmärtäneensä uudella tavalla kuinka valtava merkitys saduilla on myös varttuneemmille: ”Satujen lukeminen muistisairaille on hirveän motivoivaa. Äkkiä sitä näkee aivan selvästi, että jotain herää kuulijan mielessä ja sadun kuuntelemista seuraa lumoutuminen”. Sinikan mukaan satujen merkitys ja taika liittyvät ennen kaikkea niiden kykyyn vedota suoraan ihmisten tunteisiin ja herättää niitä lukijassa tai kuulijassa iästä riippumatta.

Hän toivookin, että Satupäivän avulla myös aikuisia saataisiin innostettua lukemaan, kuulemaan ja kertomaan satuja. Tätä nykyä moni valittaa, etteivät lapset enää jaksa rauhoittua kuuntelemaan satuja. Sinikan mukaan hektinen aika vaatii paneutumista ennen kaikkea aikuisilta ja hänellä onkin tarjota oiva lääke ongelmaan: ”Tehdään kaikki itse itsestämme niin hyviä lukijoita ja sadunkertojia, että voimme kilpailla muiden medioiden kanssa!”

Share on facebook
Jaa Facebookissa
Share on twitter
Jaa Twitterissä
Share on linkedin
Jaa Linkdin
Share on pinterest
Jaa Pinterest

Ilmoittautuminen vuoden 2021 Satupäivään on avattu.

Ilmoittautuminen vuoden 2021 Satupäivään on avattu.
Vuoden 2021 teemana on tarinoita ja taidetta.
Ilmoittaudu mukaan.